Päiväkirja  

8.8. Mauri Mutkan muistokisat järjestettiin ke 29.7. Ampumalajeina luodikko + hirvi. Kannuksen Ms pärjäsi kisassa varsin mukavasti (2. Lamu,  3. Landin) Voiton vei Jani Vetoniemi Eräveikoista. Joukkuekisan voitti Välikannuksen Ms.




2015
--------------
Torstai 19.9

KIRKONKYLÄN HIRVIPORUKKA
Jahtimaksu vuodelle 2013 on 40€/osuus  (HUOM! sama maksu koko osuudelle tai puolikkaalle)
Tilille: FI 02 5108022 0047450

Hirvikokouksen musitio (tästä)

Torstai 16.8

Sorsastus alkaa maanantaina 20.8. kello 12 - metsähanhen metsästykseen rajoituksia

Vesilintujen metsästys alkaa maanantaina 20.8. kello 12.00. Metsähanhen metsästystä on kuitenkin viimevuotiseen tapaan rajoitettu, ja
metsähanhen metsästys alkaa koko maassa vasta syyskuussa. Vesilintukannat ovat pääsääntöisesti viimevuotista paremmalla tasolla,
ja tärkeimpien riistasorsien lisääntyminen onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Lajintunnistus, lyhyet ampumamatkat ja koira mukaan ovat
avaintekijät, joilla sorsajahti onnistuu.

Maamme yli 300 000 metsästäjästä reilut satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka päättyy joulukuun lopussa. Vesilintuja ammuttiin
viime vuonna noin puoli miljoonaa, ja yli puolet näistä oli sinisorsia. Taveja saatiin saaliiksi 111 000, telkkiä 62 000 ja haapanoita 41 000
yksilöä. Yhdessä nämä neljä lajia muodostavat 92 prosenttia vesilintujen kokonaissaalista, joten muiden lajien merkitys saaliina jää melko
marginaaliseksi. Näiden yleisimpien vesilintulajien kannat ovat suhteellisen vakaat: Sinisorsan ja telkän kannat ovat hieman pitkäaikaiskeskiarvoa paremmalla tasolla. Tavin ja haapanan kannat ovat hieman pitkäaikaiskeskiarvoa pienemmät, mutta parantuneet jonkin verran
viimevuotisesta.

Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita, telkkiä, punasotkia,
tukkasotkia, nokikanoja ja kanadanhanhia sekä merilinnuista haahkoja.Myös merihanhen metsästys alkaa 20.8. lukuun ottamatta Kajaanin,
Paltamon ja Vaalan kuntia, joissa merihanhen metsästys on kielletty.

Riistalaskentojen mukaan jouhisorsan kannan taantuma jatkuu, joten Suomen riistakeskus suosittelee sen metsästyksen välttämistä. Muita
taantuneita lajeja ovat heinätavi, punasotka ja tukkasotka.

Huomioi rajoitukset metsähanhen metsästyksessä

Metsähanhen metsästysaikaa on tänä vuonna rajoitettu maa- ja metsätalousministeriön asetuksella metsästyskauden alusta koko maassa.
Metsähanhen metsästys alkaa Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan,
Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa 10.9. ja
muualla maassa 26.9.

Metsähanhikanta on taantunut viime vuosikymmeninä ja sen metsästystä on edelleen tarpeen rajoittaa. Metsästysrajoituksen tavoitteena on vähentää Suomessa pesivän taigametsähanhen kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta sekä pesimäalueilla että muuton aikaisilla levähdysalueilla. Metsähanhen metsästystä on tarkoitus rajoittaa metsästysaikaa lyhentämällä ainakin siihen asti, kunnes kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma metsähanhelle on saatu laadittua. Kansallinen hoitosuunnitelma on jo valmisteilla, ja Suomi on myös ilmaissut EU:lle kiinnostuksensa olla vetovastuussa kansainvälisen hoitosuunnitelman laatimisessa.

Iltalennolla vähemmän haavoittamisia

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ylivoimaisesti suurin syy lintujen haavoittumiseen on ampuminen ylipitkältä matkalta. Haulikko on
lyhyen kantamansa takia tehokas yleensä enintään 30 metrin etäisyydeltä. Haavoittamisia voi välttää harjoittelemalla etäisyyksien arviointia.

Tutkimukset osoittavat myös, että paljon parjattu iltalento eli ns. hämärämetsästys ei olekaan haavoittamisten osalta ongelmallista. Kun
ampumamatkat jäävät valoisan ajan matkoja lyhyemmiksi, myös haavoittamiset vähenevät selvästi. Ampumataidon kohentaminen ja ylläpito
vähentää yleensä myös haavoittamisia, kun aseen käsittelyvarmuus ja osumatarkkuus sekä maltti ja harkinta lisääntyvät.

Hämärämetsästyksessä lajintunnistus on kuitenkin vaikeaa, ja metsästys tulee lopettaa kun lähestyvän linnun lajia ei enää varmasti tunnista.
Lajintunnistusta tulee harjoitella ennen sorsastuksen alkua. Suomen riistakeskuksen internet-sivulla osoitteessa www.riista.fi löytyy
erinomaiset tunnistusmateriaalit niin sorsalintujen kuin hanhienkin tunnistamiseen.

Koirasta korvaamaton hyöty

Koiran käyttö sorsastuksessa on erittäin suositeltavaa ja usein välttämätöntä. Haavoittuneen linnun ja muutoinkin saaliin talteen
saaminen helpottuu ratkaisevasti, kun mukana on noutava koira. Aseettomana koiranohjaajana sorsastukseen osallistuva ei tarvitse
metsästyskorttia.

Sorsastajan on syytä ottaa huomioon myös muut vesillä liikkujat ja mökeillänsä aikaa viettävät. Riistan ampuminen lähempänä kuin 150 metriä
asutusta rakennuksesta on kiellettyä ilman erillistä lupaa.




Tiistai 14.8
- Karhunmetsästyksen säännöt (tästä)

 Tiistai 24.7

Ajantasaista tietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi

Suomen riistakeskus suosittaa riistakolmioiden kesälaskennan ajankohdaksi heinäkuun viimeistä tai elokuun ensimmäistä viikonloppua. Riistakeskus
toivoo lisäksi, että riistakolmiolta havaitut metsäkanalintujen poikueet ja aikuiset linnut tallennetaan suoraan Riistantutkimuksen nettisivuille. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista tuoreeseen riistatietoon perustuen.  Toimintamalli on ainutlaatuista maailmassa.

Kolean sään vaikutukset kanalintupoikueisiin huolestuttavat metsästäjiä

Alkukesän kolean ja kostean sään pelätään vaikeuttaneen kanalintupoikueiden selviytymistä, joten erityisesti tänä vuonna
mahdollisimman monen riistakolmion laskijaryhmän toivotaan aktivoituvan hankkimaan ajantasaista riistatietoa. Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos päivittää ajantasaisesti sivuilleen metsäkanalintukanta-arvioita riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella.

Riistakolmioita lasketaan koko Suomen alueella nyt 25. kerran. Kesällä 2011 laskettiin kaikkiaan 757 riistakolmiota. Enemmän kuin kaksi
kolmannesta riistakolmioista lasketaan useamman laskentaryhmän voimin. Viime kesän laskentaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 4700 henkilöä ja
näiden vapaaehtoisten laskijoiden taivaltama matka oli lähes 28000 kilometriä.

Suomen riistakeskus ja riistantutkimus toivovat mahdollisimman monen metsästysseuran laskevan riistakolmionsa heti heinä-elokuun vaihteessa,
sillä tuolloin riistantutkimus ehtii paremmin käsitellä laskentatulokset. Ajantasainen tieto auttaa myös metsästysseuroja tekemään omia päätöksiään
mahdollisista metsäkanalintujen metsästyskiintiöistä tai rauhoituksista.  

Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka yhden sivun pituus on 4 km. Riistakolmiot lasketaan kahdesti vuodessa. Heinä-elokuun vaihteessa
lasketaan metsäkanalintujen määriä ja talvella tammi-helmikuussa lasketaan eläinten lumijälkiä. Riistakolmiot lasketaan metsästäjien talkoovoimin.
Lisätietoja viime vuoden kanalintulaskentojen tuloksista saa osoitteesta 


Tiistai 3.7

Syksyn hirvenpyyntiin 36 800 pyyntilupaa - lupia kolmannes viimevuotista vähemmän

Suomen riistakeskus tulee myöntämään tänä vuonna 36 800 hirvenpyyntilupaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin viime syksynä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut hirvikannan kooksi noin 85 000 hirveä syksyn 2011 metsästyskauden jälkeen. Kanta pieneni edellisvuodesta. Valkohäntäpeuran metsästykseen tullaan myöntämään 21 800 pyyntilupaa.

Hirvisaaliin arvioidaan pienenevän koko Suomen alueella, sillä lupia myönnetään kaikilla riistakeskuksen aluetoimistojen alueilla edellisvuotta vähemmän. Myönnettävällä lupamäärällä arvellaan kaadettavan noin 50 000 eläintä.  Viime vuonna saalis oli 58 600 hirveä. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Hirvieläinten lupapäätöksiä tehdään parhaillaan Suomen riistakeskuksessa, ja kaikki aluetoimistot saavat päätöksensä valmiiksi 10.8. mennessä.

Suomen hirvikantaa on viime vuosina asetettujen tavoitteiden mukaisesti pyritty leikkaamaan.  Suurinta kannan leikkaus on ollut pohjoisessa Suomessa. Hirvikannan harvennuksen myötä joillain alueilla kanta on metsästäjien mielestä mennyt jo liian pieneksi. Hirvikannan pienenemisen myötä Pohjois-Suomen pyyntiluvat vähenevät lähes puoleen vuoden 2011 lupamäärästä. Muualla Suomessa lupamäärät vähenevät maltillisemmin.

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 29. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti, kun taas peurojen metsästys päättyy vuoden 2013 tammikuun lopussa. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.-20.9. ja 11.10.-30.11. osana kolmivuotista kokeilua, koska muun Suomen hirvenmetsästysaika on pohjoisimmassa Suomessa koettu liian myöhäiseksi.

Peuraluvat painottuvat Lounais-Suomeen

Koko maassa valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnetään 21 800. Määrä vähenee kahdellatoista prosentilla viime vuodesta. Kuusipeuralupia tullaan myöntämään 144. Pyyntilupamäärä vähenee noin kolmanneksen edellisvuodesta. Paksulumiset talvet ja kasvanut petopaine ovat vaikuttaneet peurakantoihin negatiivisesti.
Valkohäntäpeurakannat ovat runsaimmat maan lounaisosissa, jonne Suomen riistakeskus myöntää yli 90 prosenttia kaikista pyyntiluvista. Pienessä määrin valkohäntäpeuraa metsästetään myös muualla Suomessa, neljää pohjoisinta ja itäisintä aluetta lukuun ottamatta. Valkohäntäpeuralupien perusteella tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 20 000-23 000 peuraa.

Metsäpeuralupia Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen

Metsäpeuroja metsästetään tulevana pyyntikautena Suomen riistakeskuksen myöntämien pyyntilupien turvin vain Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa alueilla, joilla metsäpeurat aiheuttavat merkittäviä maatalousvahinkoja. Pohjanmaalle tullaan myöntämään 30 ja Keski-Suomeen 4 pyyntilupaa.

Hirven kannanhoitosuunnitelma loppusuoralla

Suomen riistakeskus valmistelee hirvikannan hoitosuunnitelmaa, jossa kootaan yhteen linjaukset ja käytännön toimenpiteet, jotka hirvikannan hoidon kannalta ovat olennaisia. Suunnitelma valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Hirvieläinluvat 2012
Tilanne 3.7.2012. Joillain alueilla pienet muutokset mahdollisia.
Alue Hirvi Valkohäntäpeura Kuusipeura Metsäpeura
  kpl kpl kpl kpl
Etelä-Häme 1068 3184 1  
Etelä-Savo 2985 157    
Kaakkois-Suomi 1484,5 180    
Kainuu 2158 0    
Keski-Suomi 3069 299   4
Lappi 5739 0    
Oulu 5385 0    
Pohjanmaa 3516 385   30
Pohjois-Häme 1424 2398    
Pohjois-Karjala 1620 0    
Pohjois-Savo 1759 84    
Rannikko-Pohjanmaa 1364 339    
Satakunta 2078 4218 20  
Uusimaa 1794 3403,5 104  
Varsinais-Suomi 1294 7065,5 20  
Koko Suomi 36737,5 21713 145 34
Muutos 2011-2012 (%)
Alue Hirvi Valkohäntäpeura Kuusipeura Metsäpeura
Etelä-Häme -11 -18,5 -50  
Etelä-Savo -24 -10,3    
Kaakkois-Suomi -33 -17,1    
Kainuu -33      
Keski-Suomi -23 -11,0   0
Lappi -44      
Oulu -43      
Pohjanmaa -25 -14,3   0
Pohjois-Häme -15 -9,8    
Pohjois-Karjala -36      
Pohjois-Savo -56 -6,7    
Rannikko-Pohjanmaa -39 -20,4    
Satakunta -11 -10,8 5  
Uusimaa -26 -15,9 -23  
Varsinais-Suomi -13 -7,6 -64  
Koko Suomi -34 -12,0 -32 0
Lähde: riista.fi


Sunnuntai 3.6.
Luonnossa on nyt lisääntymisaika - poikaset jätettävä rauhaan ja koirat pidettävä kytkettyinä

Luonnossa eletään nyt herkkää aikaa: eläimillä on parhaillaan lisääntymisaika. Irrallaan luonnossa juoksenteleva kissa tai koira voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa - se voi hetkessä tuhota esimerkiksi linnun pesän tai poikueen. Siksi koirat ja kissat on pidettävä kytkettynä elokuun 20. päivään saakka. Luonnossa liikkujan on muistettava myös, että yksin olevat poikaset eivät yleensä ole orpoja, sillä vaikka emo onkin välillä poissa poikastensa luota, se palaa kyllä huolehtimaan niistä.

Luonnossa ei ole orpoja

Yksinään luonnossa tavattavat jäniksenpoikaset tai hirvieläintenvasat eivät yleensä ole orpoja. Emo imettää jälkeläisiään varhaisen alkuvaiheen ja poistuu välillä pois paikalta. Ihmisen ei pidä mennä lähelle poikasia, sillä häiriö tai ihmisestä niihin tarttuva haju voi saada emon hylkäämään poikueen.

Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat lentokyvyttömät linnunpojat ja maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.

Koirat pidettävä kytkettynä ja koulutettava riistaa häiritsemättä

Irrallaan luonnossa juoksenteleva kissa tai koira voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa. Hetkessä voi tuhoutua linnun pesä tai poikue. Myös nisäkkäiden poikaset ovat suuressa vaarassa.

Koirien ehdoton kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun alussa ja jatkuu aina 20. päivä elokuuta saakka. Myös tämän aikajakson ulkopuolella koiran irtipitoon on aina oltava lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Lain säännökset koskevat kaikenrotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat viranomaistehtävät, viittä kuukautta nuorempi koira tai se, jos koira oleskelee alueen haltijan luvalla pihamaalla, puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa lintukoiraa riistaa häiritsemättä. Tämän kouluttamisen on kuitenkin tapahduttava riistattomalla alueella, esimerkiksi kentällä tai avoimella pellolla. Käytännössä tämä riistaa häiritsemätön kouluttaminen tarkoittaa esimerkiksi tottelevaisuus- tai noutokoulutusta. Maastossa liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai ohjaajansa välittömästi kytkettävissä.

Myös vesillä lomailevan tulee pitää koira tai kissa kiinni rantauduttaessa. Vesilintujen suosimille luodoille tai saariin rantautumista on syytä välttää, sillä irrallaan liikkuva lemmikki voi aiheuttaa ikävää tuhoa luonnon lastenkammarissa .

Lisätietoja Suomen riistakeskuksesta:
riistapäällikkö Jouni Tanskanen, p. 0500 376 800;
riistapäällikkö Petri Vartiainen, p. 0500 257 407;
muut Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot



Torstai 8.11.
Riistakeskuksen saalistilastoja v. 2011 (tästä).

Perjantai 2.3
Tunnista jäljet (tästä).

Lauantai 25.2
Riistakeskuksen ensimmäinen aikakausijulkaisu (tästä).

Torstai 23.2
Kannuksen RHY alueen hirvijahti syksyllä 2011 onnistui seuraavasti: Aikuisia hirviä kaadettiin 70, joista naaraita oli 26 ja vasoja 70 kpl:ta (Vasaprosentti 50 %). Hirvisaaliiksi tuli yhteensä 140 hirveä.   

Metsästyksen jälkeen hirviporukat ilmoittivat metsään jääväksi talvikannaksi 105 kpl:ta, joka vastaa 2.4 hirveä / 1000 ha:lle.


Maanantai 20.2.

Suomen riistakeskus pyytää peltopyystä kiinnostuneita metsästäjiä ja luontoharrastajia osallistumaan peltopyytä koskevaan tutkimukseen. Tarkoituksena on selvittää Suomessa luonnonvaraisena esiintyvien peltopyiden geeniperimää ja niiden alueellista sijoittumista. Toivomuksena olisi saada tiedetyiltä peltopyyn ruokintapaikoilta tai elinpaikoilta näytteitä todennäköisistä peltopyyn luonnonkannan yksilöistä.

Näytteeksi tarvittaisiin siipi- tai pyrstösulka. Määritys onnistuu myös nipusta höyheniä. Sulan tupen pitäisi olla ehjä. Myös haukan tappamat linnut kelpaavat hyvin näytteeksi. 

Kannuksen metsästysseurassa peltopyy on rauhoitettu, mutta jos joku löytää kuolleen peltopyyn, niin sen voi toimittaa Kannuksen riistanhoitoyhdistykselle (yhteystiedot sivuvalikon kautta), joka hoitaa asian eteenpäin. 

Torstai 2.2
Korpelassa kaadettiin jahtikaudella yksi aikuinen kauris sekä kaksi vasaa.

Sunnuntai 29.1.
Riistakeskus on julkaissut vuoden 2011 riistakantaseuranan tuloksia (tästä).


Torstai 3.11.

Syksyllä metsästettiin 196 karhua - metsästyksen pääpaino tihentymä- ja vahinkoalueilla

Tänä syksynä metsästettiin 196 karhua, mikä on 17 karhua enemmän kuin viime vuonna. Karhun metsästyksen lisäämisen tavoitteena on pysäyttää karhukannan kasvu tihentymä- ja vahinkoalueilla karhukannan hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti. Karhunmetsästys alkoi 20.8. ja päättyi lokakuun lopussa.

Maa- ja metsätalousministeriön loppukesästä antaman asetuksen mukaan suurin sallittu saalismäärä metsästysvuodelle 2011-2012 on 263 karhua. Enimmäismäärää lisättiin viime vuodesta 65 karhulla, koska viime vuonna tapahtui poikkeuksellisen paljon karhun aiheuttamia uhkatilanteita. Pelkästään Pohjois-Karjalan hätäkeskukseen tuli edellissyksynä 170 ilmoitusta asutuksen lähellä olevista karhuista.

Karhukannan hoitosuunnitelmassa maa on jaettu erilaisiin kannanhoitoalueisiin, joissa kantaa hoidetaan erilaisilla tavoitteilla ja siten myös poikkeuslupien määrä vaihtelee alueittain. Itäisen Suomen vakiintuneen kannan hoitoalueella suurin sallittu saalismäärä oli 170 karhua. Levittäytymisvyöhykkeelle määrä oli 15 karhua ja kehittyvän kannan hoitoalueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan maakunnissa kolme karhua. Poronhoitoalueen metsästykseen osoitettiin 60 karhun enimmäismäärä. Lisäksi Suomen riistakeskus voi erityisen merkittävien vahinkojen tai turvallisuusuhan estämiseksi myöntää poikkeuslupia 15 karhulle heinäkuun loppuun 2012 asti. Suurin sallittu saalismäärä ei ole määrä, joka tulisi saavuttaa, vaan se on maksimimäärä, joka Suomen riistakeskuksen pitää ottaa huomioon lupaharkinnassaan.

Itä-Suomessa hoitosuunnitelman tavoitteet toteutumassa

Itä-Suomen vakiintuneen kannan hoitoalueelle myönnettiin 159 poikkeuslupaa ja saaliiksi saatiin 145 karhua. Mahdollisuus olisi ollut myöntää lupia vielä enemmänkin, mutta metsästäjät käyttivät omaa harkintaansa lisälupien haussa. Vakiintuneen kannanhoitoalueen karhuista 89 metsästettiin Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston alueella. Lisäksi 2 karhua metsästettiin Pohjois-Karjalan länsiosan levittäytymisvyöhykkeeltä.

Pohjois-Karjalan riistapäällikön Juha Kuittisen mukaan näyttäisi siltä, että karhukannan hoitosuunnitelman tavoitteet alkavat nyt toteutumaan - karhukantaa on itärajan tuntuman tihentymäalueilla saatu harvennettua ja maakunnan läntisellä alueella kanta on hallitusti vahvistumassa.

Pyyntiä lisättiin metsäpeurojen vasoma-alueilla

Karhunmetsästystä lisättiin Kainuun metsäpeurojen vasoma-alueilla metsäpeurakannan vähenemisen pysäyttämiseksi. Esimerkiksi Kuhmon kaupungin alueelta metsästettiin 25 karhua, seitsemän karhua enemmän kuin viime vuonna. Kaakkois-Suomen alueen 25 karhusta 20 karhua metsästettiin vakiintuneen kannan hoitoalueella ja viisi levittäytymisvyöhykkeeltä.

Levittäytymisvyöhykkeelle myönnettiin 15 poikkeuslupaa ja kaikki luvat tulivat käytetyksi. Kehittyvän kannan hoitoalueella myönnetyillä kolmella luvalla saatiin kolme karhua.

Etelä-Savon itäosien vakiintuneen kannan alueelta metsästettiin seitsemän karhua ja levittäytymisvyöhykkeeltä neljä karhua. Keski-Suomessa metsästettiin neljä, Pohjanmaalla kaksi ja Pohjois-Hämeessä yksi karhu

Poronhoitoalueella metsästettiin 33 karhua 60 karhun kiintiöstä. Metsästyksen tulos oli 21 karhua pienempi kuin edellisvuonna, vaikka kiintiö pysyi ennallaan.

Käyttämättä ja myöntämättä jääneet luvat ovat varsinaisen karhun metsästyskauden jälkeen Suomen riistakeskuksen lupahallinnon käytettävissä erityisen merkittävien vahinkojen tai turvallisuusuhkien estämiseksi 31.7.2012 saakka.

Karhukanta elinvoimainen

Suomen karhukanta on vahvistunut tasaiseen tahtiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kesäkuussa tekemän arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1660-1780 karhua. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1515-1635 yksilöä. Vuonna 2000 karhuja arvioitiin Suomessa olevan noin 850. Karhukanta on siis kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana lisääntyneestä metsästyksestä huolimatta. Näin suuri nousu karhun kanta-arviossa osoittaa karhukannan olevan hyvin elinvoimainen.

Suomessa harjoitettu suurpetopolitiikka perustuu suurpetojen hoitosuunnitelmiin, jotka toimivat käytännön työkaluina eri intressien yhteensovittamisessa. Esimerkiksi karhukannan hoitosuunnitelman mukaiseksi tavoitteeksi Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella on asetettu, että karhujen määrää ei lisätä ja itärajan tihentymäalueilla kantaa on mahdollista harventaa nykyisestä. Myöskään poronhoitoalueella karhukannan yksilömäärää ei lisätä, kun taas karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä ja kehittyvän kannan hoitoalueella läntisemmässä Suomessa karhukannan annetaan kasvaa.

 

Lisätietoja: Suomen riistakeskus

julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, 050-505 5635

erikoissuunnittelija Marko Svensberg, 040-557 3827

erikoissuunnittelija Harri Norberg, 045-274 8730 (poronhoitoalue)

Torstai 11.8
Suomen riistakeskus myönsi 55 600 hirvenpyyntilupaa – pohjoisen hirvikanta laskussa (tästä)

Sunnuntai 7.8
Metsähanhen metsästysaikaa lyhennetty - metson ja riekon osalta päätös myöhemmin

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen kieltämisestä osittain metsästysvuonna 2011-2012. Asetuksella pienennetään metsähanhen pesimäkantaan kohdistuvaa metsästyspainetta siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhäisemmäksi suuressa osassa pesimäalueita ja muuttoreiteillä. Asetuksen avulla pyritään varmistamaan, että metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Lausuntojen johdosta esitettyjä kieltoja pidennettiin viikolla.

Metsähanhen metsästysajat maakunnittain ja kunnittain:

1.9.-31.12.
Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.

17.9.-31.12.
Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtion kuntia, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia.

20.8. kello 12 alkaen - 31.12.
Lapin maakunnassa metsähanhen metsästystä ei ole rajoitettu ministeriön asetuksella lukuun ottamatta Posion, Ranuan ja Simon kuntia.

Metson ja riekon osalta lausuntokierroksella esitettyjä metsästyskieltoja ei ole vielä asetettu. Ministeriö päättää kielloista parhaillaan käynnissä olevien riistakolmiolaskentojen tuloksien valmistuttua, jotta päätöksen perusteeksi saadaan mahdollisimman ajantasaiset tiedot. Metson ja riekon osalta esitetty asetus on annettava viimeistään 25.8., eli vähintään 2 viikkoa ennen kiellon voimaantuloa.

Asetukset metsästysvuoden metsästyksen rajoittamisesta

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040 867 2667
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229



Torstai 21.7
Keski-Pohjanmaan Kennelpiirille on myönnetty lupa karhun metsästyksessä käytettävän koiran kouluttamiseen 20.8.-31.10.2011 välisenä aikana.
Kennelpiirin jäsenyhdistyksen jäsen voi kouluttaa koiraansa sellaisella metsästysalueella, jossa hänellä on oikeus koiran irtipitoon.
Lupa on voimassa Kennelpiirin toiminta-alueella:
Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kokkola, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Sievi, Alavieska, Ylivieska, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi.


Maanantai 4.7

Karhua haukkuvan koiran kouluttaminen muuttui luvanvaraiseksi

Karhun metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen tarvitaan metsästyslain mukaan jatkossa Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. Karhun metsästämiseen koulutettavilla koirilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, sillä suurpeto-ongelmatapausten ratkaisemiseen tarvitaan kokeneita koiria ja koiranohjaajia.

Uudistuksen taustalla on EU:n luontodirektiivi, joka edellyttää, että direktiivin liitteen IV mukaisten riistaeläinlajien häiritsemiseen tarvitaan erityinen lupa. Lupaa koiran kouluttamiseen ei kuitenkaan tarvita silloin, kun alueella on voimassa oleva poikkeuslupa karhun metsästämiseen ja henkilö on mukana ko. luvan nojalla tapahtuvassa pyynnissä.

Koe- ja kouluttamislupa kannattaa hakea yhteislupana

Karhua haukkuvien koirien kouluttamiseen on paljon tarvetta, joten on ennakoitavissa, että luvan tarvitsijoiden määrä nousee suureksi. Tämän seurauksena hakemuskäsittely saattaisi ruuhkautua, jos luvat myönnettäisiin kullekin koiranohjaajalle erikseen. Jotta koulutuslupia hakevien määrä ei kasvaisi kohtuuttoman suureksi, Suomen riistakeskus suosittelee, että koulutuslupaa haettaisiin useille koiranohjaajille samalla hakemuksella. Esimerkiksi Suomen riistakeskuksen myöntämien, karhun metsästystä koskevien poikkeuslupien saajat voivat toimia hakijoina. Lisäksi hakijoina voivat toimia muun muassa riistanhoitoyhdistysten SRVA-yhdyshenkilöt ja kennelpiirit.

Luvan hakeminen

Koulutuslupahakemuksessa tulee mainita tai muutoin yksilöidä alustavasti ne koiranohjaajat, joita lupa tulee koskemaan. Tarkoituksena on, että koulutuslupa rajataan päätöksessä koskemaan niitä, jotka ilmoittautuvat luvansaajalle (vaikka myöhemmin syksyllä) ja sitoutuvat noudattamaan luvansaajan antamia ohjeita ja päätöksen ehtoja.

Lupahakemus toimitetaan sille Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle, jonka toiminta-alueeseen suurin osa hakemusalueesta kuuluu. Hakemuslomake on ladattavissa Suomen riistakeskuksen kotisivulta osoitteesta www.riista.fi .

Lupa voidaan myöntää 20.8.-31.10. väliselle ajalle. Lupapäätöksestä peritään 25 euron maksu.

Suomen riistakeskus voi poliisin tai rajavartiolaitoksen esityksestä peruuttaa voimassaolevan poikkeusluvan, jos luvansaaja rikkoo metsästyslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä. Sama koskee olennaista lupaehtojen rikkomista.

Karhunhaukkutaipumuskokeen koeluvan hakijana voi toimia kokeen järjestäjä. Myönnetty lupa tulee koskemaan kaikkia taipumuskokeeseen osallistuvia koiria ohjaajineen. Hakemuksessa tulee mainita tai muutoin yksilöidä alustavasti ne koiranohjaajat, joita karhunhaukkutaipumuskokeen lupa tulee koskemaan.

Luvan käyttö

Luvan käyttäjän tulee huolehtia siitä, että koe tai kouluttaminen tapahtuu siten, että karhuja ei vahingoiteta.

Karhunhaukkutaipumuksia omaavia koiria tarvitaan muun muassa erilaisten konfliktitilanteiden hoitamiseen (ns. SRVA- eli suurriistavirka-aputilanteet). Karhujen karkotustilanteissa etenkin taajamissa ja vahingoittuneiden karhujen jäljestämisessä on oltava riittävän kokeneita koiria. Niitä tulee saada paikalle myös lyhyellä varoitusajalla.

Lisätietoja:
va. julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus, p. 050 505 5635;
Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot http://riistaweb.riista.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku.mhtml?hae_tehtavat=Hae&imkartta=850&aluecombopiiri=850&toimi=04ORP&alue=850&lang=fi

Koulutus- ja koelupahakemuslomakkeet löytyvät osoitteesta http://www.riista.fi/index.php?group=00000354&mag_nr=14

Suurriistavirka-apu-toiminnasta: www.riista.fi/suurriista



Perjantai 17.6

Luonnossa lisääntymisaika meneillään - koirat pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä

Luonnossa eletään parhaillaan herkkää aikaa. Nisäkkäillä on pienet poikaset huollettavanaan. Metsäkanalintujen poikueet jättävät pesänsä jo viimeistään juhannuksen tietämillä ja seuraavat sen jälkeen emoaan. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset. Irrallaan juoksenteleva kissa tai koira voi aiheuttaa luonnossa suurta tuhoa, ja siksi koirat on pidettävä kiinni luonnossa liikuttaessa.

Koirien ehdoton kiinnipitoaika on 1.3.-19.8. Myös tämän aikajakson ulkopuolella koiran irtipitoon on oltava lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.

Metsästyslain säännökset koskevat kaikenrotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat koiran käyttö viranomaistehtävissä, viittä kuukautta nuorempi koira sekä se, jos koira oleskelee alueen haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa kiinnipitoaikana kanakoiraa tai muuta lintukoiraa niin, ettei riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritä. Tämän kouluttamisen on kuitenkin tapahduttava riistattomalla alueella, esimerkiksi kentällä tai avoimella pellolla. Käytännössä tämä riistaa häiritsemätön kouluttaminen tarkoittaa esimerkiksi tottelevaisuus- tai noutokoulutusta. Maastossa liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.

Myös vesillä lomailevan tulee pitää koira tai kissa kiinni rantauduttaessa. Vesilintujen suosimille pesimäluodoille tai -saariin rantautumista on syytä välttää, sillä irrallaan liikkuva lemmikki voi aiheuttaa vakavaa tuhoa luonnon lastenkammarissa .

Lisätietoja:
va. julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus, p. 050 505 5635;
Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot http://riistaweb.riista.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku.mhtml?hae_tehtavat=Hae&imkartta=850&aluecombopiiri=850&toimi=04ORP&alue=850&lang=fi

Keskiviikko 15.6
Karhunjätökset RKTL:lle
Taivalkosken  riistan ja kalantutkimuslaitos kerää karhunjätöksiä tutkimuskäytöön. Jätöstä voi laittaa muovipussiin noin 100-200 grammaa. Mikäli löytyy emon ja pennnun jätöstä, niin jätökset eri pussiin (löytöpaikan koordinaattitiedot mukaan).  Os. Taivalkosken riistan-ja kalantutkimus. Ohtaoja, 93400 Taivalkoski.  Pakettiin numero 53030002. Tutkimuslaitos maksaa postimaksun.

Tiistai 22.2

Riistakolmiolaskenta suoritettiin lauantaina 5.2 klo 9 alkaen. Laskentaan osallistuivat Reijo Karppinen, Juha Landin ja Timo Juola.
Lämpötila oli reilun 10 astetta pakkasen puolella. Uutta lunta oli satanut edellisenä päivänä 10 cm. Lunta oli keskimäärin 40 cm.
Sää oli mitä mainioin. Laskennassa kirjattiin runsaasti jäniksenjälkiä. Muita jälkiä oli kettu,näätä, lumikko ja hirvi.
Kolmiolaskennassa tehtiin näköhavaintoja linnuista. Teeriä nähtiin 8 teerenparvi ja toinen parvi, jossa oli lähemmäs 70 teertä.
Muita yksittäisiä lintuja oli metso, pyy ja korppi.

Torstaitai 3.2

Hirvenmetsästyksen tulos 2010: Lähes 70 000 hirveä kaadettiin
26.01.2011

Syksyn hirvenmetsästys onnistui suunnitellulla tavalla. 100 000 hirvenmetsästäjän saalis oli 68 500 hirveä. Hirviä ammuttiin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun kestäneeseen hirvenmetsästyskauteen riistanhoitopiirit myönsivät 60 800 pyyntilupaa. Syksyn alun arvio noin 70 000 hirven saaliista toteutui, sillä hirviä metsästettiin yhteensä 68 500 (35 900 aikuista hirveä ja 32 600 vasaa). Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.

Hirvikantaa pyritty vähentämään

Viime vuosina hirvikantaa on pyritty pienentämään määrätietoisesti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan viime talvena koko maassa oli 89 000–105 000 hirveä. Vuosituhannen vaihteessa talvikanta oli suurimmillaan noin 140 000 hirveä.

Hirvikannan tiheys vaihtelee alueellisesti. Viime keväänä arvioitiin, että hirvikanta pieneni Oulun, Lapin, Kainuun, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiireissä. Kanta näytti lähteneen kasvuun Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Kymen riistanhoitopiireissä. Muualla muutokset kannan koossa olivat vähäisiä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos antaa myöhemmin keväällä arvion, joka perustuu suurelta osin hirvenmetsästyksen aikana täytettyihin hirvihavaintokortteihin sekä maasto- ja lentolaskentoihin.

Puolet hirvisaaliista pohjoisesta

Lapin ja Oulun riistanhoitopiirissä hirvilupia myönnettiin muita riistanhoitopiirejä enemmän, kummassakin noin 12 000 lupaa. Saalis oli myös selvästi muita piirejä suurempi, Oulussa metsästettiin noin 12 600 ja Lapissa 13 100 hirveä. Kainuun riistanhoitopiirissä hirviä metsästettiin jälleen runsaasti eli noin 6 500 hirveä. Näiden kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueelta saatu saalis olikin lähes puolet koko maan hirvisaaliista.

Myös muualla maassa hirvisaalis oli Kainuuta lukuun ottamatta edellissyksyä suurempi. Voimakkaimmin hirvisaalis kasvoi Kymen riistanhoitopiirissä (28 %) edellissyksystä.

Riistanhoitopiirikohtaiset saalistilastot löytyvät Riistawebistä

Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. (09) 2727 8116, klaus.ekman@riista.fi;
riistanhoitopiirit, ks. yhteystiedot Riistawebistä
Alue Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien
käyttöaste
Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-%
kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % %
Evijärvi-Kortesjärvi 200.0 50 48 98 51.0 81 59 140 57.9 238 58.8 84.0
Himanka 130.0 36 21 57 63.2 41 30 71 57.7 128 55.5 71.2
Härmä 88.0 19 29 48 39.6 22 30 52 42.3 100 52.0 84.1
Kannus 220.0 65 39 104 62.5 57 45 102 55.9 206 49.5 70.5
Kauhava 85.0 21 23 44 47.7 33 23 56 58.9 100 56.0 84.7
Kaustinen 111.5 25 28 53 47.2 32 31 63 50.8 116 54.3 75.8
Kälviä-Ullava 260.5 65 53 118 55.1 88 73 161 54.7 279 57.7 76.2
Lohtaja 171.0 40 20 60 66.7 40 29 69 58.0 129 53.5 55.3
Pohjoinen rannikko 1266.0 321 261 582 55.2 394 320 714 55.2 1296 55.1 74.2
Alajärvi 180.0 39 32 71 54.9 57 39 96 59.4 167 57.5 66.1
Halsua 90.0 32 21 53 60.4 37 32 69 53.6 122 56.6 97.2
Lappajärvi-Vimpeli 184.0 42 46 88 47.7 66 57 123 53.7 211 58.3 81.2
Lehtimäki-Soini 143.0 40 33 73 54.8 36 36 72 50.0 145 49.7 76.2
Lestijärvi 87.0 24 29 53 45.3 37 25 62 59.7 115 53.9 96.6
Perho 82.5 27 25 52 51.9 27 20 47 57.4 99 47.5 91.5
Toholampi 120.0 40 34 74 54.1 34 35 69 49.3 143 48.3 90.4
Veteli 70.0 19 22 41 46.3 22 16 38 57.9 79 48.1 85.7
Pohjoinen sisämaa 956.5 263 242 505 52.1 316 260 576 54.9 1081 53.3 82.9
Isojoki-Karijoki 200.0 48 46 94 51.1 100 77 177 56.5 271 65.3 91.2
Jurva 180.0 47 45 92 51.1 60 55 115 52.2 207 55.6 83.1
Kyrönmaa 140.0 30 39 69 43.5 44 41 85 51.8 154 55.2 79.6
Laihia 120.0 33 36 69 47.8 38 43 81 46.9 150 54.0 91.2
Teuva 140.0 36 42 78 46.2 45 45 90 50.0 168 53.6 87.9
Ylistaro 105.0 30 34 64 46.9 41 31 72 56.9 136 52.9 95.2
Eteläinen rannikko 885.0 224 242 466 48.1 328 292 620 52.9 1086 57.1 87.7
Alavus-Töysä 250.0 69 60 129 53.5 107 65 172 62.2 301 57.1 86.0
Ilmajoki 140.0 35 35 70 50.0 53 37 90 58.9 160 56.2 82.1
Jalasjärvi 211.5 56 57 113 49.6 82 56 138 59.4 251 55.0 86.1
Kauhajoki 260.5 67 57 124 54.0 104 79 183 56.8 307 59.6 82.7
Kuortane 123.0 39 35 74 52.7 52 35 87 59.8 161 54.0 95.5
Kurikka 130.0 29 38 67 43.3 59 58 117 50.4 184 63.6 96.5
Lapua 156.0 45 32 77 58.4 42 55 97 43.3 174 55.7 80.4
Nurmo 110.0 35 29 64 54.7 39 25 64 60.9 128 50.0 87.3
Peräseinäjoki 79.0 17 20 37 45.9 28 14 42 66.7 79 53.2 73.4
Seinäjoki 10.0 1 2 3 33.3 0 0 0 0.0 3 0.0 30.0
Ähtäri 145.0 43 38 81 53.1 58 51 109 53.2 190 57.4 93.4
Eteläinen sisämaa 1615.0 436 403 839 52.0 624 475 1099 56.8 1938 56.7 86.0
Pohjanmaa 4722.5 1244 1148 2392 52.0 1662 1347 3009 55.2 5401 55.7 82.5
Lähde: Riistaweb


Perjantai 24.12
Riistakeskuslain voimaantulo lykkääntyy (juttu).

Lauantai 30.10
Alueellisuus säilyy riistahallintouudistuksessa. Ohessa tiedote asiasta (Suomen riistakeskus).


Sunnuntai 19.9

Älä houkuttele karhua pihapiiriin!

Karhut tankkaavat nyt ravintoa talviunta varten. Koska marjoja on vähän etenkin Itä-Suomessa, on metsissä paikoin karhulle hyvin vähän ravintoa. Siksi ne hakeutuvat lähelle asutusta ja hyödyntävät sieltä löytyviä ruokavaroja kuten omenoita.

- Karhukonflikteja on nyt ollut poikkeuksellisen paljon yksinkertaisesti siksi, että karhuilla on nälkä. Varsinaisten häirikköyksilöiden määrä sen sijaan ei ole lisääntynyt, vaan karhut käyttäytyvät poikkeuksellisen rohkeasti olosuhteiden pakosta, kertoo riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä.

Karhukonfliktien ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää, että kesämökkien ja asuintalojen pihapiireistä siivotaan pois kaikki eloperäinen ravinnoksi kelpaava materiaali. Jos esimerkiksi omenoita ei ole tarkoitus hyödyntää itse, niitä voi tarjota paikallisille metsästysseuroille hirvieläinten ruokintaa varten.

Häirikkökarhu vai luonnollista käyttäytymistä?

Karhuhavainnosta pitäisi aina ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämästä Riistawebistä (http://riistaweb.riista.fi/ ). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi karhukannan koon ja rakenteen näiden havaintotietojen perusteella.

Kun karhu kulkeutuu asutuksen läheisyyteen, ei joka kerta ole kysymys häiriökäyttäytymisestä. Vain jos karhu tekee vahinkoa tai sen käyttäytyminen on toistuvasti häiritsevää, siitä on syytä ilmoittaa hätäkeskukseen.

Asutuksen läheisyyteen tulleita karhuja on kesän aikana onnistuttu karkottamaan Suurriistavirka-apua (SRVA) hyödyntäen jo kymmeniä kertoja. Poliisi pyytää tarvittaessa virka-apua karhun häätämiseksi paikallisen riistanhoitoyhdistyksen nimetyiltä ja koulutetuilta SRVA-yhteyshenkilöiltä, jotka hälyttävät paikalle karhun kanssa työskentelemään tottuneista metsästäjistä ja koiranohjaajista koostuvan partion.

Karhujen kulkua pyritään aina ensisijaisesti ohjaamaan pois ei-toivotulta alueelta. Eläimen lopettaminen on vihoviimeinen keino, johon turvaudutaan poliisin määräyksestä vain, jos muuta keinoa yleisen turvallisuuden varmistamiseksi ei ole.

Konfliktipaikalle kertynyt yleisö vaarantaa karhun hengen

Karhukonfliktipaikalle kerääntynyt ihmisjoukko heikentää mahdollisuuksia karhun turvalliseen karkottamiseen ja näin ollen ulkopuolisten läsnäolo vaarantaa karhun hengen. Tilanteessa yleisön onkin syytä noudattaa poliisin antamia ohjeita ja määräyksiä ja pysyä pois alueelta.

Lähde:Metsästäjäin keskusjärjestö


Maanantai 28.6
Metsähanhen metsästykseen rajoituksia

Riistanhoitopiirit ovat rajoittaneet metsähanhen metsästysaikaa käytännössä koko maassa. Metsähanhen metsästys alkaa vasta 10.9. Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirejä lukuun ottamatta. Kainuussa metsähanhen metsästys alkaa 1.9. ja Lapissa normaaliaikana 20.8. klo 12.00 paitsi Pelkosenniemellä, jossa metsähanhi on kokonaan rauhoitettu. Pelkosenniemi on yksi maamme tärkeimmistä metsähanhen pesimäalueista.

Tänä syksynä on riistanhoitopiireissä otettu hyvin kattavasti tarkasteluun metsähanhen metsästyksen kestävyys. On todettu, että metsähanhikannat ovat vähentyneet hälyttävästi pesimäalueilla. Samaan aikaan saalismäärät ovat pysyneet samalla tasolla tai jopa lisääntyneet.

Valtaosa maassamme pesivän hanhikannan saaliista ammutaan hyvin lähellä pesimä- ja kuoriutumisaluettaan jahtikauden kahden ensimmäisen viikon
aikana. Metsästyksen aloitusta myöhäistämällä maassamme pesivällä hanhikannalla on paremmat mahdollisuudet selvitä muuttomatkan aikaisesta
metsästysverotuksesta. Samoin on hyvin todennäköistä, että pesivät hanhet lähtisivät jatkossa myöhemmin muuttomatkalle, kun niiden metsästyksen
aloitusta siirretään eteenpäin. Syyskuun puolivälin jälkeen maamme kautta muuttaa Venäjällä pesivää, samaan alalajiin kuuluvaa metsähanhikantaa. Sekin lisännee meidän pesimäkantamme selviytymismahdollisuuksia talvehtimisalueilla, joissa suuri osa metsästyspaineesta on.

Jatkossa yksi riistahallinnon haasteista on kehittää menetelmä, jolla metsähanhen metsästys mitoitetaan kestävälle tasolle sekä pesimäalueilla
että sen koko muuttoreitillä.

Lisätietoja:
Metsästäjäin Keskusjärjestö, viestintäpäällikkö Klaus Ekman, 0400 463 943, (09) 2727 810 tai riistanhoitopiirit ks. yhteystiedot
http://riistaweb.riista.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku.mhtml?lang=fi

Torstai 17.6
Metsähanhen pyynnin alku saattaa siirtyä. Ohessa juttu asiasta.

Perjantai 4.4
Pantahirvien viimeisimmät liikkeet (tästä).

Lauantai 6.3
MKJ:n juttu hirvikannan tilasta (tästä).


Sunnuntai 7.2
Helmikuun riistakolmiolaskenta on tehty. Toissaöisen lumisateen jälkeen metsä oli sangen puhdas ja jälkiä ei juurikaan ollut. Jälkiä kuitenkin löytyi mm. muutamat hirven, ketun, jäniksen sekä lumikon jäljet. Lunta oli kiitettävästi puolen metrin hujakoilla. Hanki ei kantanut hiihtäjää, joten kolmion laskijoilla (Juha, Reijo ja Mika) oli hiki päässä eikä iltalenkille tarvinnut enää lähteä. Keli oli mitä mainion kuten ao. kuva osoittaa.









Tiistai 26.1

Viime syksyn hirvisaalistilasto on valmistunut.
Jäävä kanta 2009
Alue
Jäävä kanta
yksilöä
Kannus 198
Himanka 103
Kalajoki-Alavieska 128
Kälviä-Ullava 274
Lohtaja 129
Sievi 160
Toholampi 161
Lähde: RiistaWeb

Hirvisaalis 2009
Alue Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien
käyttöaste
Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-%
kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % %
Kannus 142.0 50 33 83 60.2 59 56 115 51.3 198 58.1 98.9
Himanka 100.0 39 23 62 62.9 44 32 76 57.9 138 55.1 100.0
Kalajoki-Alavieska 330.0 81 79 160 50.6 104 85 189 55.0 349 54.2 77.1
Kälviä-Ullava 193.0 67 48 115 58.3 92 56 148 62.2 263 56.3 97.9
Lohtaja 150.0 45 36 81 55.6 40 39 79 50.6 160 49.4 80.3
Sievi 204.0 58 68 126 46.0 76 57 133 57.1 259 51.4 94.4
Toholampi 66.0 20 16 36 55.6 30 27 57 52.6 93 61.3 97.7
Lähde: RiistaWeb
Vuosi 2009


Perjantai 11.12
 Hirvikannassa havaittu geneettisiä muutoksia (juttu). 

Tiistai 2.12
Pannoitettujen hirvien marraskuun liikkumistiedot on päivitetty (tästä).

Torstai 5.11
Pannoitettujen hirvien lokakuun liikkumistiedot on päivitetty (tästä).

Maanantai 19.10
Uusin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uutiskirje Verkkoapaja on ilmestynyt (tästä).

Maanantai 28.9
RKTL:n info pantahirvien kohtaamisesta hirvenmetsästyksessä.

Launtai 22.8
MKJ:n INFO 20.8 alkavaan sorsastuksen aloitukseen löytyy tästä.

Keskiviikko 19.8
RKTL:n infoa vesilinnuista v.2009 (täältä).

Torstai 6.8
Tämän vuotinen riistakolmiolaskenta on sitten tehty. Kävelijöitä oli vakiintunut määrä (4), joten tulokset ovat vertailukelpoisia edellisvuosien tulosten kanssa.  Kolmiolaskennassa oli mukana Reijo, Jorma, Iiris ja Mika. Käveltävän kolmion matkalta,  riistalintuja löytyi joitakin yksilöitä. Eli yksi teeripoikue (1+2) sekä yksi pyyhavainto. Metsässä oli havaintoja myös hirvenjälistä, joita löytyi jokaiselta kolmion sivulta. Vesitilanne riistan kannalta näytti ihan hyvältä. Hirvikärpäsiä ei tavattu.   

Torstai 23.7
Jänesruttoa Alavieskassa (juttu).

Tiistai 7.7
Pannoitettujen hirvien kesäkuun liikkumistiedot on päivitetty (tästä).

Sunnnuntai 28.6
Metsästäjien VPK on toiminnassa. Ohessa linkki aiheeseen liittyvään lehtijuttuun.

Torstai 18.6
Harvinainen videopätkä Youtubessa. Karhu ajaa takaa emää ja vasaa (tästä). Aika vilkasta menoa kaikilta.

Torstai 4.6
Pannoitettujen hirvien toukokuun liikkumistiedot on päivitetty (tästä).

Sunnuntai 31.5
Villin Pohjolan pienriistaluvat tulevat nettimyyntiin (juttu).

Perjantai 22.5
Tutkimus kertoo, että metso ei välitä ilmastonmuutoksesta (juttu).
Tänään Oulun Erämessuilla julkaistua; Kaikille Suomen metsästäjille ilmainen maastonavigaattori (uutinen).

Maanantai 18.5
Jos jäi Eräkuksan edellinen jakso katsomatta niin sen voi katsoa täältä. Ohjelmassa pillitetään onnistuneesti kettuja.
Koirien sähköinen rekisteröintipalvelu Omakoira laajenee kaikkia rotuja koskevaksi 20.5 alkaen (uutinen).

Perjantai 15.5
Pannoitustapahtuman suoritus käytännössä (tästä).

Keskiviikko 6.5
Pannoitettujen hirvien huhtikuun liikkumistiedot on päivitetty (tästä). Näyttäis siltä, että muutto merenrantaan ois pikkuhiljaa käynnistymässä.

Maanantai 27.4
Ensi syksyn hirvenkaatoluvista on pidetty palaveri, jossa on linjattu lupamääriä Kannuksen metsästysseuroille. Kannuksen metsästysseura pitäytyy viimevuotisissa lupamäärissä eli Korpela 9+9 ja kirkonkylä 9+9. Perusteena kannan rakenne eli urosten vähyys kokonaiskannasta. Muut Kannuksen seurat lisäilivät jonkin verran lupamääräänsä.

Lauantai 25.4
Konekarhu Pena Himangalla 15-16.5.

Konekarhu tulee Perho viikoille 4.7.2009 klo. 9.00 - Koepaikaksi on alustavasti ajateltu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston ratsastushallia (Perho), josta saa koiranpitävän aika helposti ja tilaa on. Jos joku haluaa kokeilla koiransa karhuominaisuuksia tuolla mallilla niin osallistuminen maksaa 60€ (peritään koepaikalla). Koepaikka on erittäin hyvä koiran kannalta.

Perjantai 17.4
Metsästäjien ja viranomaisten yhteistyö tiivistyy (lue). 

Torstai 9.4
Karhut heräilevät Keski-Pohjanmaalla (lue).

Sunnuntai 5.4
Maa- ja Metsätalousministeriön teettämä Riistahallinnon arviointi on valmistunut (tästä).  
Pantahirvien seurantatiedot maaliskuulta (katso).
Susilauma liikkeellä Kannuksessa (lue).

Maanantai 30.3
GPS pannoitettujen hirvien liikkeitä voi seurata täältä.

Sunnuntai 22.3
Kennelliiton Omakoira palvelun kautta on mahdollista suorittaa pentueiden rekisteröinti. Lue lisää tästä.

Sunnuntai 15.3
Suomen Harmaahirvikoirajärjestö ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valilttu Esa Kukkonen Sievistä.
Kadonneiden koirien etsimisen ja löytämisen helpottamiseksi on avattu ilmainen nettipalvelu.  Linkki tästä.

Torstai 5.3
Kymmennen kohdan karhuohjeet Riista.fi sivuilta (Karhuesite).

Lauantai 28.2
Muutamia riista-aiheisia uutisia näin helmikuun viimeiselle päivälle: Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen uutiskirje. Hirvieläinten talvilaitumet kartoitettiin Kainuussa. Suurpedot laskettiin Kainuussa. Metso suosii nuoria kasvatusmetsiä.
Launtai 21.2
Kennelliitto on avannut uuden nettipohjaisen Omakoira palvelun. Kennelliiton jäsen voi netin kautta muuttaa omia tietojaan, Koiramme lehden tilaustietoja sekä nähdä omien koiriensa tietoja. Käyhän tutustumassa. Kennelliiton sivuille pääsee linkkisivun kautta.

Perjantai 20.2
Hirvien pannoitus on tältä erää saatu päätökseen. Tässä uutinen.
 
Sunnuntai 15.2
 Riistakolmiolaskenta on suoritettu lauantaina 14.2. Laskentaan osallistuivat Reijo Karppinen, Juha Landin sekä Jorma Niemonen. Lunta oli riittävästi ja ilma oli suotuisa. Yhteenveto 12 km riistakolmion tuloksista. Jäniksen jälkiä näkyi runsaasti. Muita jäljen jättäjiä : kettu, näätä, kärppä, lumikko ja kaksi hirveä. Näköhavaintoja olivat uros- ja naarasteeri sekä yksi uros metso. Laskenta lomakkeeseen tuli kaikkiaan 33 havaintoa. Eläimet olivat kulkeneet useaan kertaan laskenta reitin yli.

Perjantai 13.2
Hirvien pannoitus jatkuu eteläsuomessa. Lukasehan tästä.  Suurpetohavaintojen havainnointi ja kirjaaminen sähköistyy. Aiheesta lisää tästä.

Tiistai 10.2
 Hirvien jäävä kanta on Kannuksessa hieman suurempi mitä edellisenä vuonna. Ohessa myös saalistilastoa.
Jäävä kanta
V.2008
Alue
Jäävä kanta
yksilöä
Kannus 175
Himanka 89
Kalajoki-Alavieska 144
Kälviä-Ullava 254
Lohtaja 141
Sievi 187
Toholampi 109
V.2007
Alue
Jäävä kanta
yksilöä
Kannus 145
Himanka 103
Kalajoki-Alavieska 138
Kälviä-Ullava 258
Lohtaja 123
Sievi 174
Toholampi 111
Lähde:RiistaWeb

Saalistilasto 2008
Alue Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien
käyttöaste
Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-%
kpl yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % %
Kannus 102.0 40 15 55 72.7 39 39 78 50.0 133 58.6 92.2
Himanka 80.0 26 19 45 57.8 29 24 53 54.7 98 54.1 89.4
Kalajoki-Alavieska 373.0 94 66 160 58.8 98 103 201 48.8 361 55.7 69.8
Kälviä-Ullava 140.0 43 35 78 55.1 60 56 116 51.7 194 59.8 97.1
Lohtaja 106.0 37 16 53 69.8 32 30 62 51.6 115 53.9 79.2
Sievi 199.0 56 63 119 47.1 76 51 127 59.8 246 51.6 91.7
Toholampi 65.0 25 13 38 65.8 19 21 40 47.5 78 51.3 89.2
Lähde:RiistaWeb

Perjanta 6.2
Näyttää siltä, että lumentulon vuoksi riistakolmiolaskenta siirtyy.  No uutta yritystä viikon päästä.
Ohessa pari juttua perjantai illan ratoksi. Pannoitus on menossa myös Kannuksessa. Neljä hirveä on jo pannoitettu ja työ jatkuu.

Ketunpyynti
Ohessa kuuma tuote näin kylmillä keleillä. Pillin avulla koiratonkin metsästäjä pääsee mukaan aktiiviseen ketunpyyntiin. Metsästäjäliitto suosittelee lämpimästi. Pillillä houkuttelu on jännittävää ja tehokasta!


Hirvipannoitus vauhdissa
Hirvi
Hirvi panta kaulassa

Kuva: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on pannoittanut jo yli 40 hirveä Kainuussa. Parhaillaan tutkimusta tehdään Paltamossa. Joensuulaisvetoinen tutkimusryhmä pannoittaa hirviä keväällä myös Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa.

Satellittipannan saa kaulaansa yhteensä 120 eläintä. Eläinlääkärin, lentäjän ja ampujan muodostama tiimi lähtee helikopterilla pannoituslennolle heti päivän valjettua.

-Tämä on todella haasteellista sen vuoksi, että lennämme matalalla ja olemme luontokappaleen kanssa tekemisissä. Lumisateet, sumut ja jäätävät sateet tuovat ongelmia Suomen olosuhteissa, kertoo lentäjä Rene Koivisto Helitour Oy:stä.

RKTL:n vetämässä pantatutkimuksessa hirvien liikkeitä voidaan seurata tarkasti muutamia vuosia. Saatua tietoa hyödynnetään hirvikannan säätelyssä sekä metsätuhojen ja hirvikolareiden ehkäisyssä, kertoo hirvitutkija Jyrki Pusenius.

-Toivoisin, että pannoitustutkimus olisi ainakin hyvä alku hirvien liikkeiden ja niiden syiden selvittämiselle. Nyt alkaa myöskin vähitellen kertyä hirvien kuolinsyihin pureutuvaa aineistoa.

Hirvi tutkitaan nopeasti ja turvallisesti

Helikopterista käsin hirvet löytyvät helposti. Kopterilla eläintä lähestytään noin kymmenen metrin päähän, josta nukutusnuoli ammutaan. Hirvi löytyy yleensä parin sadan metrin päästä osumapaikalta syvässä unessa.  

Eviran hirvieläinlääkärin Sauli Laaksosen mukaan operaatio on tärkeä tehdä turvallisesti ja eläimelle mahdollisimman stressittömästi.

- Ensimmäiseksi hirvestä irrotetaan nuoli ja eläimen kaulaan asennetaan radiopanta. Sitten arvioimme hirven iän ja tarkistamme hampaat. Koko nukutuksen ajan seuraamme eläimen elintoimintoja tarkasti.

Nukutetusta hirvestä otetaan myös veri-, uloste- ja karvanäytteet muun muassa loiseläinten ja sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi. Nopean tutkimuksen jälkeen hirvi herätetään.

- Harvoin pääsee 120 hirveä tällä tavoin kliinisesti tutkimaan ja saamaan verinäytteitä, jotka eivät ole otettu metsästyksen yhteydessä. Tämä on etuoikeutettu tilanne, kertoo hirvieläinlääkäri Sauli Laaksonen.

RKTL tekee pantatutkimusta yhteistyössä Eviran, riistanhoitopiirien ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

YLE Pohjois-Karjala


Keskiviikko 4.2
No niin. Ilta se alkaa jo painumaan mailleen ja uutisetkin tuossa meni. Pientä viilausta vielä näille sivuille niin taas on homma mennyt hieman eteenpäin.

Loppuviikolle lupasi lumisadetta, joten tulee oiva keli lauantaille riistakolmioiden laskenataan. Saas nähdä onko metsassä ollut liikettä? Tuloksista tarinaa myöhemmin.
--------------------------